Hei rakkaat lukijat! On kulunut jo tovi viime kirjoituksestani, joten olen kerennyt miettiä elämääni monesta eri näkökulmasta. Tässä muutamia näkökulmia:
Olen hyvin onnekas, kun voin ajella pääni kuliksi omasta vapaasta tahdostani, kenenkään pakottamatta.
Hiukset ovat toki kasvaneet jo hieman, mutta ei välttämättä merkille pantavaa määrää.
Saan olla onnellinen, kun voin itse päättää omasta hiustyylistäni, sillä tiedän tapauksia, joissa henkilön hiuksista on päättänyt ystävä, vanhempi tai puoliso.
Tiedän myös, että hukseni eivät ole kovinkaan monen ihmisen makuun..
Pilkkaa saan kuulla hyvin usein.. monesti päivässä... Kuinka kauan minulla on aikaa? Kuinka kauan minun täytyy vielä jaksaa? Miten minä jaksan tämän kaiken? Yhteiskunta luo minulle paineita kokoajan, hiusmainoksia pyörii televisiossa, ystäviäni pyydetään hiusmalleiksi.. Entä minä? Milloin tulee minun vuoroni? Milloin koittaa minun aikani? Milloin kaikki tämä on vihdoin ohi? En tiedä.. Mutta aion pitää ajatukseni positiivisina ja katsoa tulevaisuuteen! Sillä vielä joskus! Vielä jonain päivänä! Jossain erityisessä tilanteessa! Saan olla erityisen tyytyväinen! Sillä minä olen voittaja! Minä voitin yhteiskunnan painostuksen ja ajoin kaljuksi!
Kaiken lisäksi .... Kyse on Uuden alusta. Jos kyse ei olisi uuden alusta, en totisesti olisi tehnyt tätä! En olisi uhrannut paljon puhuttua takatukkaani laatuinensa, mutta "Uuden alku" on käsite, joka sai minut tekemään tämän ratkaisun! Ja voin vilpittömästi kertoa teille, että taidan nähdä valon..

Nonni mutta rohkasuna sulle että kaikkeen pilkkaan tottuu ja totisesti totisesti joku päivä vielä huomaat olevasi kaikkien pilkkaajiesi yläpuolella. :) eikuh...?
VastaaPoistaT: Vanha nutipäätoverisi
kiitos tuesta nutipääystävä!
VastaaPoistaihan herkistää tuollainen veljeys ja muistakaa meitä hiuksillisia kun täit on taas liikenteessä
VastaaPoistaMuistetaan! muista pestä shampoolla! Äläkä lainaile toisten pipoja!
VastaaPoista