sunnuntai 27. marraskuuta 2011

"KUTSUNTATILAISUUDESSA"

Viime perjantaina olin kutsuntatilaisuudessa Kouvolatalolla

Olin kuulut muutamalta ystävältäni, että paikan päälle kannattaa mennä jo hyvissä ajoin, ajoissa, etuajassa.
Kello löi 8:10 kun olin Kouvolatalossa sisäpuolella. Astuin eteiseen ja huomasin muitakin ikäisiäni nuorukaisia odottelemassa! VOI EI! En ollut ensimmäisten joukossa!

Mutta..
Kun tuli aika siirtyä auditorion puolelle, niin ohitin ns. "pikakävelyllä" muutaman nahjuksen!
Olin siis seitsemäntenä Auditoriossa.. VOI EI!

Onni onnettomuudessa!
"POJAT! SIIRTYKÄÄ PYKÄLÄ YLÖSPÄIN!" kuului Majurin karjaisu. Olimme menneet vahingossa kutsuvieraiden paikoille! Aikani oli koittanut! Nopealla syöksymisellä ja räväkällä lähdöllä saattaisin päästä kolmanneksi istumajärjestyksessä! Suuri Jouksukilpailu istumapaikoista oli alkanut! Kaikki tulevat palvelukseen astujat säntäilivät eteenpäin! Olin joutua jo viimeiseksi... Kunnes... Kunnes! Ketteryydestä oli enemmän hyötyä, Väkivalta hävisi tällä kertaa! Olin Istumajärjestyksessä kolmas! Voitte varmasti kuvitella, kuinka oloni oli voittaja! VOITTAJA!

Tilaisuus alkaa..
Rivi jolla olimme aluksi istuneet "Kutsuvieraat" alkoi täyttymään erilaisista ihmisistä.. Mukana oli Sotaveteraani vaimonsa kanssa! Voi miten tunsin suurta kunnioitusta heitä kohtaan... ISÄNMAA <3
Yhtäkkiä Majuri karjaisi "HUOMIO!"  Siinä samassa kaikki salissa olijat kääntyivät ovea kohti ja seurasimme katseella kun saliin astui EVERSTILUUTNANTTI! Voi miten tunsin suurta kunnioitusta näitä ihmisiä kohtaan! Olin kuin lajitoveri heidän kanssaan! Armeijansänkipäät! Olimme kaikki yhtä!

Kutsuntalautakunta..
Kun tilaisuus auditoriossa oli ohi, aloimme siirtyä "Kutsuntalautakuntaan", jossa päätettiin mihin menemme palvelukseen.. Jännitys oli huipussaan, sillä halusin Utin jääkärirykmenttiin ensi kesänä toisessa saapumiserässä ystäväni Little Drummerboyn kanssa.. Tiesin että Drummerboy oli päässyt sinne jo aiempana päivänä. Nyt oli siis vuorossa minun vuoroni! Kutsuntalautakuntaan kuului Majuri ja kaksi muuta isoa kihoa..
Majuri: "Eli Utti on sinulla tässä ensimmäisenä?"
Klani: "kyllä! eli ens kesänä haluisin!"
Majuri: "Seo täysi jo. Laitetaan sinut Uttiin 2013 talvella."
Klani:" EI EI EI! menen mielummin kotkaan kirkonmaalle 2013 talvella!"
MAjuri: "Hyvä on tehdäänkö kaupat?"
Klani: "Tehdään vaan."

Miten tässä näin kävi?
Olin hämmentynyt.. Hyvin hämmentynyt... Utti ei onnistunut... Emme päässeet Little Drummerboyn kanssa samaan paikkaan...

Loppu hyvin kaikki hyvin!
Kuulin, että ystäväni Tohtori tulee samaan paikkaan suorittamaan asepalvelustaan!

TERVEISIN 

MR. KLANIPÄÄ

torstai 17. marraskuuta 2011

Pieni maailma.

Hei rakkaat blogiystävät!
On kulunut jo muutama hetki aiemmasta merkinnästä!

Eräänä päivänä tapahtui kuitenkin uskomaton tarina!
... jonka kuulette seuraavaksi.....

Oli maanantai, linnut lauloivat :"KVIIIK KVIIK!"
Olin menossa ystävälleni ylistysbändireeneihin..

Taustaa:
Hän asuaa kerrostalossa ja olin autolla liikenteessä!
Jätin sitten auton viereisen kerrostalon parkkiin..
......

Pari tuntia vierähti laulellessa ja soitellessa, kunnes lähdin kotiin...
Kotimatkalla huomasin tuulilasissa olevan lapun!
Olin aivan paniikissa! EIH TULIKO SAKKOA!?
OISKO SINNE PITÄNY LAITTAA KIEKKO.....

Kotiin päästyäni luin mitä lapussa sanottiin:
"Hei ! Autosi on jätetty varatulle paikalle !
Jos asiassa on jotain epäselvää, niin otatko
ystävällisesti yhteyttä p. 555 987 789 / Irma"

Olin helpottunut ja nauroin tilanteelle!
HUH! selvisin ilman sakkoa!

Ajattelin etten ota yhteyttä kyseiseen henkilöön,
sillä en asioi talossa juuri koskaan..

Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että täytyy pahoitella
ja toivottaa hyvät syksyn jatkot kyseiselle henkilölle!

Siinä samassa kun olin lähettänyt viestin tuli mieleeni!
EIH LAULUNOPETTAJANI IRMA ASUU KYSEISESSÄ KERROSTALOSSA!
Tarkistin samantien lähetetyt viestit! ensimmäisenä siellä luki! IRMA
HUHHUH.....
Kuinka jäätävät fiilikset siitä tuli.......

"NÄIN EI KÄY KUIN ELOKUVISSA"





T:Klani

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

RASISTI!

Hei rakkaat lukijat!

Luin eräänä päivänä ihmisten kirjoituksia kaljuista, ja silmiini PISTI erittäin asiaton teksti, joltain keskustelupalstalta! 
Tässä kyseinen teksti :
marjutti 02.05.2010 21:40
Kummipoika kävi kylässä.Kolmekymppinen nuori mies.
Katsoin,että hänellä oli aavistuksen verran harva kohta päälaellaan.
En rohjennut hänelle siitä mainita,mutta hän itse otti asian puheeksi ja kysyi,tiedänkö minä,millä pysäyttäisi hiusten lähdön.
Jostain olen kyllä lukenut,että lääkärin kautta jotain reseptilääkettä olisi saatavilla,mutta en muista,oliko se jostain tietystä syystä kaljuuntumiseen,koska siihenkin on monia syitä.
Tietääkö teistä kukaan? Tarvitseeko varata aika jollekin erikoislääkärille,
vai hoituuko vaikka terveyskeskuksen kautta.
Pojan suvussa hiusten harvenemiset ovat alkaneet vasta 60v. jälkeen.
......................................
Pistää miettimään, että mikä ihmisiä vaivaa? Kuinka voimme hyväksyä tämän kaltaista käytöstä? Missä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Ihmisiä me kaljutkin olemme! Kyseessä on jonkin sortin rotuerottelu! Kyllä kaljuille pitää saada adoptio-oikeus! Huolestuneena joudun toteamaan, että todennäköisesti kaljujen ihmisten työpäivät alkavat olla takana, ja aika on siirtyä kelan agentiksi... Onko tähän lukkoon avainta? Avain taitaa  olla tämä :
Jaksamisia elämäänne. Elämme vaikeita aikoja. Koskaan ei ole liikaa ystäviä. Muistakaa se! 
T: Järkyttynyt Klani




lauantai 5. marraskuuta 2011

SKINHEAD voittaa!

Hei rakkaat lukijat!

Olen elänyt täysillä viimeksi aina, mutta silti eilen kotiin kävellessäni tajusin yhden seikan!
Kävelin alas postin alamäkeä, kun takaani ajoi pyörällä pikkupoika, joka lauleskeli "PAPPA-PAA-PAPPA-PAA!" Joskus tiedättekö tulee sellainen tunne, että voi kun minäkin voisin... Ajatuksesta viidenteen

Eilen minulla oli myös varkki-illassa opetusvastuu.. voitte kuvitella kuinka sen ikäiset tenavat kiinnitävät erityistä huomiota Kaljuihin! Kyllä siitä sai kuulla koko illan ajan! Kostin sitten tämän pelaamalla pingistä kokoajan ihan tosissaan MURSKATEN heidät siinä! Opetus? - Jos ryppyilet vanhemmalle kaverille niin saletisti tulee Pingiksessä ns. lannoitetta niskaan!

Kaiken lisäksi kalju tuntuu nykyään erittäin hyvältä! Vielä saa kuulla, että "SKINHEAD!" Jeaah...
Ehkä olen SKINHEAD.. Ehkä pitäisi hankkia uusia ystäviä, jotka ovat lajitovereitani.. Siten sulautuisin joukkoon erityisen hyvin! Ehkä minun tulisi todella hankkia kiitos-paita tai lokinpaska-housut?

T. Nyt jo pieni sänkipää

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Uusi Kuu

Hei rakkaat lukijat! On kulunut jo tovi viime kirjoituksestani, joten olen kerennyt miettiä elämääni monesta eri näkökulmasta. Tässä muutamia näkökulmia:

Olen hyvin onnekas, kun voin ajella pääni kuliksi omasta vapaasta tahdostani, kenenkään pakottamatta.
Hiukset ovat toki kasvaneet jo hieman, mutta ei välttämättä merkille pantavaa määrää.
Saan olla onnellinen, kun voin itse päättää omasta hiustyylistäni, sillä tiedän tapauksia, joissa henkilön hiuksista on päättänyt ystävä, vanhempi tai puoliso.

Tiedän myös, että hukseni eivät ole kovinkaan monen ihmisen makuun..
Pilkkaa saan kuulla hyvin usein.. monesti päivässä... Kuinka kauan minulla on aikaa? Kuinka kauan minun täytyy vielä jaksaa? Miten minä jaksan tämän kaiken? Yhteiskunta luo minulle paineita kokoajan, hiusmainoksia pyörii televisiossa, ystäviäni pyydetään hiusmalleiksi.. Entä minä? Milloin tulee minun vuoroni? Milloin koittaa minun aikani? Milloin kaikki tämä on vihdoin ohi? En tiedä.. Mutta aion pitää ajatukseni positiivisina ja katsoa tulevaisuuteen! Sillä vielä joskus! Vielä jonain päivänä! Jossain erityisessä tilanteessa! Saan olla erityisen tyytyväinen! Sillä minä olen voittaja! Minä voitin yhteiskunnan painostuksen ja ajoin kaljuksi!

Kaiken lisäksi .... Kyse on Uuden alusta. Jos kyse ei olisi uuden alusta, en totisesti olisi tehnyt tätä! En olisi uhrannut paljon puhuttua takatukkaani laatuinensa, mutta "Uuden alku" on käsite, joka sai minut tekemään tämän ratkaisun! Ja voin vilpittömästi kertoa teille, että taidan nähdä valon..